Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyn kokoaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyn kokoaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Onko se nyt ohi?

Nyt se on sitten ohjelmointikielellä sanottuna livenä. Tuolla se pönöttää, Pointin nuortenosaston kupeessa. Aamu alkoi tänään viittä vaille kahdeksan nuortenosaston sohvan roudaamisella ja jonkun pöydän siirtämisellä joka on kotoisin jostakin (?). Se oli juuri sopivasti tuolla keskellä kirjastoa, joten otin sen käyttöön. ~_n

Viikonloppu meni hyvin, rauhassa, ajattelematta sen kummemin koko opinnäytetyötä. Tänään aamulla tajusin, että olisi ehkä sittenkin voinut ajatella asiaa vähän enemmän... No, niin tai näin, pakersin ensimmäiset tunnit tuota näyttelyä ja ihan kelpoisa siitä tuli, joskaan ei yhtään niin hieno kuin olin suunnitellut. Tavoitteista tipuin pahasti, mutta ei se mitään. Näillä nyt mennään. Ulkoasuksi tavoittelin sellaista sopivan sekavaa, niin ettei kukaan pode huonoa omaatuntoa sen penkomisesta.

Kun sain huonekalut paikoilleen, siirsin kaikki 61 kirjaa näyttelypöydälle kera vinkkilappuopasteen. Näyttelyssä on esillä siis myös sellaisia kirjoja joita en saanut luettua. Taisin lopulta lukea suunnilleen 20 noista kuudestakymmenestä. Asetteleminen olikin sitten haaste, koska lappuja tuskin huomaa jos kirjat laittaa pystyyn, ja kirjat taas vievät ihan liikaa tilaa jos ne kaikki laittaa kumolleen. Jotenka, ratkaisin tilanteen seuraavasti:


Päätin erottaa suomen- ja englanninkielisen aineiston ihan vain selkeyden vuoksi, joten väkersin supernopeeta tuollaisen "Try it in English" -kyltin. Täällä kuitenkin käy englanninkielisiä nuoria jonkin verran, ja vaikka kaikki (tai ainakin valtaenemmistö) puhuvat suomea sujuvasti, on englanti varmaan se mieluisampi kieli lukemiseen kuitenkin. Ja onpahan valinnanvaraa. Voin julkaista vielä vinkkikirjalistan tässä blogissa hiukan myöhemmin (tai vaikka heti tämän perään mikäli kerkeän, vartin päästä alkaa päivystys, jaiks!).



Kaikenkaikkiaan näyttelystä tuli ihan hyvä. Se ei ole ehkä optimaalisimmalla paikalla kun ottaa huomioon etteivät teinit juuri katsele ympärilleen eli se olisi pitänyt laittaa smack in the middle tuonne nuortenosastolle. Se ei myöskään ole graafisesti niin hieno kuin suunnittelin ja tuo lyhdyn tuoma symboliikkakin (valoa pimeään, tms :D) jää vähän hämäräksi (heh heh). Esitteiden mustavalkoisuus varmaan hidastaa niiden kulkemista, sillä ne eivät ole liikkuneet mihinkään (siis tämän viikonlopun aikana, kun perjantaina ne laitoin, lauantain Point oli kiinni ja sunnuntaina oli Tottatarua), laskin. Toivottavasti nuo näyttelyyn kasatut kirjat kuitenkin lähtevät jonkun matkaan, sehän tässä on tärkeintä. Jos tässä pitäisi itseään arvostella, niin antaisin H2 hyvästä yrityksestä ja T1 epärealististen tavoitteiden asettamisesta. Tai sitten K3 koska 2+1 on 3, eikö? ~_n


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Ihan sikana kirjoja (ja pienen pieni paniikki)!

Viikon mittaisen sairaspoissaolon jälkeen olen taas takaisin töissä ja täydessä iskukunnossa (jos nyt pientä rohinaa keuhkoissa ei lasketa lukuun..). Sairasteluni aikana tänne olikin ehtinyt opinnäytehyllyyn kertyä vino pino kaikenlaista, onneksi osa sentään on tuplakappaleita. Pointissa asiakaskunta on pääasiassa suomen- ja englanninkielistä niin kuin taisin aiemmin jo mainitakin, eli aihepaketin aineisto tulee näyttelyssä olemaan mahdollisuuksien mukaan molemmilla kielillä. Olin laskenut, että olisin jaksanut ja ehtinyt lukea neljässä päivässä kahdeksan kirjaa, mutta viivyttelyn jalo taito on aina ollut hallussani, joten sen sijaan että olisin viettänyt flunssapäiviäni sängyssä hyvän - tai huonon, enhän minä ole noita kirjoja vielä lukenut niin en ole kukaan sanomaan - kirjan kanssa, tönötin kaikkea uhmaten tietokoneella simittämässä. Onko mikään ihme, ettei tauti hellitä? :D

Kirjoja on nyt kaiken kaikkiaan 65, enempää en aio tilata ellei joku tee sitten jotakin todella hyvää ehdotusta. Klassikkojakin sain ujutettua joukkoon, yhtäkään en tosin ole vielä lukenut, eli en osaa sanoa kuinka sopivia valintani ovat aihepiiriin nähden. Mukana on ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla (The Bell Jar, 1963), J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa (The Catcher in the Rye, 1951) ja nyt kun asiaa mietin, taidankin tilata joukon jatkoksi vielä Harper Leen Kuin surmaisi satakielen (To Kill a Mockingbird, 1960). Kaikista noista 65:stä olen saanut taklattua kuusi, yhden jonka olin lukenut jo joskus aikoja sitten. Kaikkia en ehdi mitenkään lukemaan, niin helppoja luettavia kuin ovatkin, se on pakko myöntää jo tässä vaiheessa. En tiedä miksi edes elättelin sellaista epärealistista kuvitelmaa, että ehtisin, kai olen pohjimmiltani sitten kuitenkin optimisti? Kukaan muu ei toki oleta, että lukisin nuo kaikki, ja työkaverinikin ehti tänään ihmetellä, miksi kirjoja on niin julmetusti. Minusta ne kuitenkin näyttävät lähinnä suloisilta pönöttäessään kiltisti tuossa hyllyssä, odottaen, että tekisin niille jotakin.

Nuortenkirjoja sinällään on mukava lukea. Ne eivät ole kovin pitkiä ja ne on kirjoitettu usein yksinkertaisella kielellä eikä niissä hienostella kuten usein aikuisten kirjoissa kovasti ainakin yritetään. Runollisuus ei ole tavoitteena nuortenkirjallisuudessa, vaikka joskus toki kirjailija onnistuu siinäkin. Aika helposti ehtii lukea yhden kirjan illassa, joskus kaksikin, riippuen vähän siitä kuinka mielenkiintoinen kirja on kyseessä ja kuinka joutuisalla kielellä sen on kirjoitettu. Olen tässä sitä mukaa kun olen saanut kirjan luettua, aina kirjoittanut "vinkkilappusen". Esimerkkinä nyt vaikka yhden ikiaikojen lempparikirjani Vibeke Marxin Onnea matkaan, Robinsonin lappunen:

Robertin äiti sairastuu syöpään ja Robert pelkää, ettei isäpuoli Michael enää pidä hänestä huolta jos äiti kuolee. Siksi Robert karkaa etsimään omaa, oikeaa isäänsä Pierreä.

Tarkoitus ei ole siis kirjoittaa välttämättä mitään tarkkaa juonikuvausta tai edes mielipidettä kirjasta, vaan jonkinlainen tiivis kuvaus, josta muistaa mitä kirjassa tapahtuu, kuka siinä on päähenkilö ja mikä sen teema on. Olen koittanut miettiä miten näyttelyn järjestäisin, ja selkeintä on varmaan tehdä se teemoittain. Olisi hauskaa, jos näyttelyn pystyisi järjestämään kerroksiin ja teemoihin, ensimmäisessä kerroksessa olisi nuorimmille lukijoille sopivat kirjat teemoittain, toisessa kerroksessa vähän vanhemmille sopivat ja ylimmässä kerroksessa kaikkein vanhimmille sopivat kirjat. Joka hyllyllä käsiteltäisiin samat teemat, mutta kirjoja on todella eri tasoisia. Kun asiakasryhmän ikähaarukka on niinkin suuri ja kehitystasoissa niin suuria eroavaisuuksia kuin tässä minun valitsemassani. Käytännössähän asiakasryhmävalintani kattaa kaikenikäiset teinit, 13-19-vuotiaat.

Nyt sitten vain tyrskyjä päin. Pitäisi se esitekin koittaa kehitellä, voisin tänään katsoa asiaa kunhan tästä päivystysvuorosta pääsen (kysyin kyllä luvan tämän kirjoittamiseen, älkää huoliko!).

- Saana