Tänään sain sitten kuningasidean kirjailijavieraasta. Noita kirjoja etsiskellessäni tulin pyörineeksi Sivupiiri.fi:ssä vähän enemmänkin, ja huomasin, että Terhi Rannela on aika pidetty nuortenkirjailija. Asiaa sitten enemmän tutkaillessani tajusin, että olisi ehkä ihan mahdollista saada Rannela käymään Pointissa, jos vain rahoitus järjestyisi (tiedättehän, Vantaa sentään). En uskaltanut elätellä mitään toiveita, kun määrärahat ovat mitä ovat eikä tämä harjoittelijan statuskaan aina tunnu sellaiselta, että tuollaisia ideoita voisi heitellä ihan mielin määrin. Tänään nyt kuitenkin sitten rohkaistuin ja heitin Pointin toiminnanjohtajaa Ritvaa tällä idealla. Niin kuin varmaan on jo tullut selväksi, tässä näyttelyssä on teemana koulukiusaaminen, syömishäiriöt, seksi ja seksuaalisuus, päihteet ja niiden väärinkäyttö, perheongelmat ja kaikki muu sellainen kiva. Terhi Rannelan kirjoissa tosi usein käsitellään juuri tämänkaltaisia teemoja. (Kannattaa muuten vilkaista Rannelan blogia täällä.)
Yllättävää ensinnäkin oli, ettei Ritva lytännyt ajatusta heti alkuunsa. Lisäksi oli jopa puhetta, että mikäli olisin kirjailijaan yhteydessä itse (tai hänen vierailujaan hoitavaan tahoon), niin tätä voisi ihan oikeasti miettiä. Ritva lähti jo itse asiassa miettimään kouluja, joille tapahtumaa voisi tarjota. Koska tällaiset yleensä järjestetään päiväsaikaan, niin tilojen rajallisuus tulee vähän vastaan. Point on pieni kirjasto, ja tänne mahtuisi ehkä maksimissaan kaksi luokkaa kuuntelemaan kirjailijavierailua. Harmi sinällään, koska kun aihe on tällainen, niin soisi että siitä pidettävää juttua kerääntyisi enemmänkin kohderyhmäläisiä kuuntelemaan. On vaan niin ihanaa, kun Pointissa suhtaudutaan niin positiivisesti kaikkeen, mitä ehdotan ja teen. Tällaisessa ympäristössä on ihanteellista suorittaa opinnäytetyötä.
Pyydettiinpä minua muuten kirjoittamaan pätkä Pointin HelMet-sivullekin, pitäkääpä silmällä. ;)
- Saana
P.S. Meillä oli koulussa joskus puhetta siitä, kuinka päätteellistä fonttia (sellaista kuin tässä blogissa käytetty) on helpompi ja nopeampi lukea kuin päätteetöntä (vaikkapa Arial), ja opettaja piti oikein palopuheen kuinka ei ikinä pitäisi kolmea sanaa enempää kirjoittaa päätteettömällä fontilla. No, nyt on luvussa kirja, joka on kirjoitettu kokonaan päätteettömällä fontilla. Sitä on todella hidasta lukea, vielä kun kirjassa on sellaisia sanahirmuja kuin "megatasonpaskaperhe" ja "dingelidongstupidotyyppi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti